Peliviikko on kaikkien pelaamista harrastavien, pelialalla työskentelevien ja pelikulttuuria tutkivien yhteinen teemaviikko.
Vuonna 2023 Peliviikkoa vietetään 6.-12. marraskuuta.
Luvassa on erilaisia tapahtumia ympäri Suomea. Näitä paikallisia tapahtumia järjestävät esimerkiksi kirjastot, oppilaitokset, järjestöt, nuorisotalot, museot ja yritykset.
Alta löydät lisätietoa Peliviikosta ja suomalaisesta pelikulttuurista.
Suomalaiset harrastavat pelaamista varsin monipuolisesti
Peliviikko juhlistaa suomalaista sangen värikästä ja monipuolista pelikulttuuria.
Suomalaiset ovat lottokansaa, mutta meikäläiset pelaavat innokkaasti myös muita rahapelejä (kuten kolikkopelejä, korttipelejä ja rulettia – vedonlyönnistä nyt puhumattakaan).
Viehtymyksemme rahapeleihin tunnetaan ulkomaita myöten. Ulkomaiset peliyhtiöt perustavat suomenkielisiä kasinoita ja houkuttelevat kansaamme pelien pariin.
Lisäksi markkinoille tulee jatkuvasti uusia kasinoita, mitkä on alun perinkin suunniteltu suomalaisille.
Rahapelien ohella suomalaiset harrastavat esimerkiksi:
- Paperilla pelattavia pulmapelejä
- Lauta- ja seurapelejä
- Urheilupelejä
- Ulko- ja pihapelejä
- Bingoa
- Huvipuistopelejä
- Perinteisiä pubipelejä
- Keräilykorttipelejä
- Roolipelejä
- Liveroolipelejä
- Miniatyyritaistelupelejä
- Ammuskelu- ja strategiapelejä
- Ajopelejä
- Simulaatiopelejä
Peliviikko yhdistää kaikenlaiset pelaajat rahapelaajista roolipelaajiin (eli ropeltajiin) ja lautapelien pelaajista konsolipeliharrastajiin.
Oman alueesi Peliviikon tapahtumista (kuten peli-illoista) löytyy tietoa paikallisten organisaatioiden verkkosivujen sekä esimerkiksi Facebookin puskaradio-ryhmien kautta.
Kalenteriin kannattaa merkitä myös RopeLIVE, mikä striimataan Yle Areenassa 3. marraskuuta.
Peliviikko on tärkeä myös pelialan startup-yrityksille
Peliviikko kiinnostaa peliharrastajien ja pelikasvatuksen sekä pelikulttuurin asiantuntijoiden ohella myös pelialan yrityksiä.
Se on pelialan startup-yrityksille ja teknologiasovellusten kehittäjille oivallinen tilaisuus lisätä näkyvyyttään.
Yritykset voivat osallistua Peliviikkoon järjestämällä tapahtumia, kuten avointen ovien päiviä, luentoja ja toiminnallisia illanviettoja.
Tapahtumia voidaan järjestää myös verkossa, jolloin niihin voi osallistua etänä.
Lisäksi yritykset voivat jakaa sosiaalisessa mediassa aiheeseen liittyviä julkaisuja asianmukaisilla aihetunnisteilla.
Esimerkiksi hyvin laadittu Facebook-postaus voi saada osakseen paljon huomiota.
Jokainen uusi seuraaja tai tykkääjä on tärkeä liiketoiminnan ollessa vasta alussa.
Yritys voi lisätä näkyvyyttään myös ryhtymällä Peliviikon suojelijaksi, jolloin se saa nimensä ja logonsa näkyviin Peliviikon virallisille verkkosivuille.
Peliviikon historia pähkinänkuoressa
Vuoden 2023 Peliviikko ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan.
Peliviikon edeltäjä on Pelipäivä, jota alettiin viettää Suomessa kirjastojen aloitteesta vuonna 2009.
Peliviikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa kansallisena vuonna 2011.
Vuonna 2016 Kansallinen pelipäivä muuttui pysyvästi Peliviikoksi.
Vuonna 2022 marraskuusta tuli kansainvälinen pelien kuukausi, mutta (toistaiseksi!) juhlallisuudet kestävät Suomessa vain viikon kerran.
Yksi viikon kohokohdista on Vuoden pelikasvattajan valinta. Arvonimi myönnetään henkilölle, ilmiölle tai organisaatiolle, joka on ansiokkaasti edistänyt positiivista pelikulttuuria.
Vuoden pelikasvattajat 2014-2022:
- 2014 : Yleisradio
- 2015: 100k esports
- 2016: Jussi Kosonen
- 2017: Suomen pelimuseo
- 2018: Pelimiitti -toiminta
- 2019: Mikko Meriläinen
- 2020: Mika Joensuu
- 2021: Non-toxic – Syrjimätön pelikulttuuri -hanke
- 2022: Laura “lapa” Kyntäjä
- 2023: ?
Peliviikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
Pelaaminen on tutkitusti hyödyllistä
Kansallisella Peliviikolla on monia tavoitteita, joista yksi on monipuolistaa tietokone- ja konsolipelien pelaamisesta käytävää keskustelua.
Parhaimmillaan pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja, sillä:
- Avaruudellisen hahmottamisen taito kehittyy
- Huomiokyky paranee
- Näkökyky kehittyy ja visuaalinen hahmottamiskyky sekä tarkkaavaisuus pysyvät yllä
- Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät
- Kielitaito lisääntyy (mikäli pelaa vieraskielisiä pelejä vieraskielisessä peliympäristössä)
- Muisti paranee
- Silmän ja käden yhteistyön koordinaatio kehittyy
Paljolla pelaamisella voi olla suotuisia vaikutuksia niihin aivoalueisiin, mitkä liittyvät muistiin, päätöksentekokykyyn, toiminnan seurausten arviointiin ja hienomotorisiin taitoihin.
Pelaaminen voi tutkitusti olla hyvinkin hyödyllistä, mutta siitä voi olla myös haittaa.
Käytännössä kaikenlaiset pelit voivat lisätä mielihyvähormoni dopamiinin eritystä. Tämä tekee pelaamisesta niin palkitsevaa.
Haittoja alkaa esiintyä, jos dopamiinin eritys lisääntyy siinä määrin, että pelaaminen muuttuu addiktoivaksi.
Etenkin tietokone-, konsoli- ja rahapelien pelaajien kannattaa säännöllisesti pysähtyä pohtimaan ja arvioimaan omaa pelaamistaan.
Tämäntyyppisiin peleihin koukuttuu huomattavasti helpommin kuin esimerkiksi larppaamiseen tai lautapeleihin.
Yhteenveto
Peliviikko on marraskuussa vietettävä pelikasvatuksen ja pelikulttuurin teemaviikko.
Suomalaista pelikulttuuria voi luonnehtia hyvin rikkaaksi ja monipuoliseksi. Sitä on viime aikoina alettu tutkia ja arvostaa aiempaa enemmän.
Tästä esimerkkinä toimii se, että miniatyyripelikulttuuri nimettiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023.
Pelikulttuurin ilmentymät saavat aiempaa enemmän myös palstatilaa.
Pelialasta uutisoimisessa ja peleihin liittyvän tiedon välittämisessä on kunnostautunut etenkin Yleisradio, joka saikin historian ensimmäisen Vuoden pelikasvattaja -arvonimen vuonna 2014.
