Pelaaminen vielä 2010-luvulla oli huomattavasti erilaisempaa kuin nyt. Pelejä voitiin ostaa vain tietyn jakeluverkoston, kuten kauppojen kautta, eikä vaihtoehtoja ollut yhtä runsaasti.
Suurimman vallan pelialalla ottivat etenkin konsoli- ja tietokonepelit, jotka joutuivat luovuttamaan kärkipaikkansa muutamaa vuotta myöhemmin mobiilipeleille. Samalla muutkin pelialat, kuten rahapelaaminen, alkoivat muuttumaan nopeasti digitaaliseksi ja varsinkin suomalaiset nettikasinot alkoivat herättää kaikenlaisten pelaajien mielenkiinnon.
Älypuhelimet ja digitalisaation leviäminen olivat asioita, jotka pistivät aisat kunnolla pyörimään. Pelejä pystyttiin levittämään yhä helpommin ympäri nettiä ja se tarkoitti myös sitä, että pienemmätkin pelistudiot pystyivät valmistamaan sekä levittämään tuotantoaan vaivattomammin.
Tätä seurasi peligenrein laajeneminen, aivan uudenlaisten pelaajaprofiilien ilmestymisen kuvioihin ja samalla teknisesti upeampia pelejä. Lopputuloksena voidaankin nähdä lähes realistisesti toteutetut nykyajan huippupelit, kuten Red Dead – ja The Witcher -pelisarjat.
Viihteestä taideteoksiksi ja vakavaksi ajanvietteeksi
Alkujaan konsoli- ja tietokonepelit olivat ulkoasultaan ja säännöiltään hyvin yksinkertaisia. Niiden tarkoitus ei ollut niinkään tarjota hurjan vaikeita aivopähkinöitä, vaan olla mahdollisimman viihdyttäviä ja etenkin nuoremman kohdeyleisön mieleen. Ensimmäisten pelaajien ikääntyessä peleille osoitetut vaatimukset muuttuivat.
Samalla yksiulotteisista 2D-peleistä siirryttiin nopeasti 3D-peleihin sekä lineaarisesti edistyvien pelimaailmoiden rinnalle alkoi ilmestyä niin sanottuja avoimia pelimaailmoja.
Niissä pelaaja ei ole pakotettu noudattamaan tiettyä juonta tai polkua, vaan hän voi itse tutkia maailmaa ja valita ne tehtävät, joita haluaa suorittaa edistyäkseen. Täten jokaisen pelaajan tarina on aina hieman erilainen. Tunnettuja avoimen pelimaailman pelejä ovat ensimmäisen persoonan ammuntapelit. Kyseisen videopelilajin vielä kehittyneempi versio on moninpelinä pelattavat massiiviset monen pelaajan verkkopelit, jossa avointa pelimaailmaa tutkitaan virtuaalihahmoista muodostuvina joukkueina.
Tietokoneilla muodostetut virtuaalimaailmat ovat erittäin realistisia, joka tekee pelaamisesta yhä mukaansatempaavampaa ja vakavampaa. Lisäksi tehtävien suorittamisen ja tarinassa etenemisen eteen täytyy tehdä paljon aivotyötä, koska vaikeusaste on noussut melkoisesti 90-luvun Nintendo-ralleista.
Syy tähän on siinä, että pelaajien keski-ikä on kasvanut yli 40 ikävuoteen ja he haluavat mahdollisimman haastavia pelejä, joiden päätökseen saaminen voi viedä jopa kuukausia.
Viihdepelaaminen on siirtynyt puhelimiin
Konsoli- ja tietokonepelit ovat muuttuneet vakavimmiksi, mutta viihteellisempi pelaaminen on yleisempää puhelimilla. Jokaisen taskusta tai laukusta löytyvä mobiililaite on onnistunut luomaan uuden ja menestyksekkään pelilajin eli mobiilipelit.
Niitä on videopelien tavoin monenlaiseen makuun ja tyyliin, mutta suosituimmat nimet ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja viihdyttäviä. Vaikka lähes jokainen uusi puhelinjulkaisu pystyisi pyörittämään grafiikoiltaan ja motoriikaltaan haastavampiakin pelejä, suurin osa pelaajista lataa mieluimmin jonkin värikkään, hauskan ja pikaisesti päättyvän nimikkeen.
Olet jo taatusti itsekin metsästänyt pelialueilta karkkirykelmiä tai kokeillut, miltä maanviljelijän elämäntapa tuntuu ja huomata, kuinka vaikeaa on saada satoa. Ehkä olet perustanut ravintolan tai omistanut lentoyhtiön? Nämä kaikki ovat suosittujen mobiilipelien teemoja.
Uutuutena tähän voidaan lisätä 3D-grafiikoilla tehdyt kasuaalipelit, joiden pelaaminen on vain sormijumppaa ilman sen kummempaa ongelmanratkaisua. Ne ovat tarkoitettu etenkin taukopeleiksi, jolloin puhelimen käyttäjä etsii vain pientä pakoa arjesta.
Seuraava askel on virtuaalipelaaminen
Videopelit ja mobiilipelit ovat kummatkin tärkeä peligenre, jotka jakautuvat lukuisiin alaosioihin. Niiden vierelle on kuitenkin avautumassa aivan uusi pelitapa nimeltä virtuaalipelaaminen. VR-lasien ja ohjaimien välityksellä tapahtuva pelaaminen tarjoaa aivan uudenlaisen elämyksen, joka ei kuitenkaan välttämättä sovi ihan kaikilla.
VR-pelit kiinnostavatkin eniten nuorempaa peliryhmää, koska ne vaativat hyvää silmä-käsikordinaatiota sekä mahdollisesti myös liikkuvuutta.
VR-peleihin tai VR-elämyksiin voi törmätä jo lähes missä tahansa.
Virtuaalitodellisuus on laajasti käytössä kulttuurialalla ja museoissa sekä sitä voi käyttää myös oppimisen tukena. Itse virtuaalipelaaminen on niin ikään levittäytymässä koko maailman suuruiseksi ilmiöksi.
Tästä kertoo parhaiten erittäin suositun lasertaistelupeli Tower Tagin menestystarina, jonka yhtenä haarana toimii myös suomalainen VR-alusta Cloud4VR. Arvioiden mukaan peliä pelaa tänä päivänä miljoonat pelaajat Yhdysvalloissa ja Aasiassa.
Suomalaisuus on valttia pelialalla
Suomalaiset eivät ole jääneet junasta jälkeen, vaan Suomi on onnistunut tuottamaan useita menestyneitä pelitaloja. Tunnetuimmat näistä ovat taatusti ensimmäisenä Rovio ja toisena mobiilipeleihin keskittyvä Supercell, jonka teknologista kehitystä ja sen myötä menestystä voidaan verrata Nokian vastaavaan. Supercell on tahdittanut mobiilipelien kehitystä melkoisesti. Suomessa toimii kuitenkin tällä hetkellä useita satoja pelialan yrityksiä, jotka joko luovat pelejä itse tai tuottavat niihin ohjelmistoja. Ala on myös nähnyt ensimmäiset pörssiyrityksensä, mikä itsessään kielii siitä, että Suomessa asia otetaan tosissaan.